Ei pilvilinnoja

Vuoden 1983 Commodore VIC 20 mainoksessa sanottiin "Voit rakentaa vaikka Rooman, päivässä tai nopeammin" Mainoksessa oli hiukan liioittelun makua mutta jonkin suuren äärellä tuolloin oltiin.

 

Samassa tilanteessa ollaan nyt, jonkin suuren äärellä. Nykyaikaiset kehitystyökalut ja pilvi-infra mahdollistavat oikeasti globaalin näkyvyyden todella pienellä määrällä tekijöitä ja rahallinen investointi voidaan pitää alussa todella pienenä. Käyttäjämäärien kasvaessa ympäristö skaalautuu liki rajattomasti, jolloin tietenkin kustannuksetkin alkavat nousta. Tässä vaiheessa jonkinlainen ansaintamalli olisi hyvä olla valmiina tai rahoitus kunnossa.

Myös vaatimukset siitä, millaisia työntekijöitä tarvitaan tälläisen järjestelmän rakentamiseen ja kehittämiseen, ovat muuttuneet. Koodaajilla pitää olla enemmän tietoa infrasta ja infran pystyttäjillä pitää olla uudenlaista osaamista ja tietoa pilvestä ja itse koodaamisestakin.

Muutos toimintamalleissa ja tekniikassa on ollut nähtävissä jo pitkään ja on saavuttanut lähes jokaisen kolkan suomessa. Nopeimmat tekijät ovat jo vuosia sitten muuttaneet metodinsa ja pivotoineet sen jo muutamaan kertaan. Viimeisimmätkin yhtiöt ovat jo tekemässä muutoksia perinteisiin malleihinsa.

Itselleni tämä muutos on ollut hyvinkin kouriintuntuva. Mielessä ovat vielä ne pitkät illat kun “tunkattiin” servereitä manuaalisesti. Sama oli edessä aina kun piti pystyttää uusi ympäristö. Automatisoinnilla sama voidaan tehdä nopeammin ja toisintaa helposti valmiilla sapluunoilla. Myös tieto siitä miten ympäristö tulee rakentaa on helposti kaikkien saatavilla kun versionhallinnasta löytyy ajantasaiset tiedot skriptien muodossa.

Mihin tämä johtaa?

Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Mutta jos pitäisi pohtia mihin kehitys johtaa on melko helppo haistella trendejä ja nähdä miten rajat hämärtyvät entisestään. Infrastructure as a code tulee yleistymään merkittävästi entisestään ja konttiteknologiat jyräävät. Ihan kaikkialle julkipilvi ei voi levittäytyä, kireiden tietoturvavaatimusten ympäristöt ja toimijat joutuvat tekemään kompromissejä miten operoida.

Vieläkään ei siis Roomaa saa rakennettua päivässä eikä varmaan kahdessa, mutta jos esityöt on tehty huolellisesti ja provisiointi skriptipohjat on valmiina ei kauhean kaukana olla.

VEDI VIDI VIC!

Mikä ihmeen AWS Transfer for SFTP?

Amazon Web Services julkaisi re:Invent tapahtumassa 2.-6. joulukuuta 2018 uuden palvelun nimeltä Transfer for SFTP.

Amazon Web Services julkaisi re:Invent tapahtumassa 2.-6. joulukuuta 2018 uuden palvelun nimeltä Transfer for SFTP.

Tämä uusi palvelu on mielenkiintoinen monelle koska tähän asti asiakkaat, joiden pitää käyttää SFTP protokollaa tiedostojen siirtoon AWS S3:een tai sieltä pois ovat joutuneet tekemään muita ratkaisuja, esimerkiksi itse ylläpitämään SFTP palvelua EC2 palvelimessa. Tästä aiheutuu ylimääräisiä kapasiteetti- sekä palkkakustannuksia.

Transfer for SFTP palvelu on niin kutsuttu PaaS -palvelu, eli Platform as a Service, jolloin asiakkaan ei tarvitse huolehtia infrastruktuurin ylläpidosta ollenkaan vaan AWS hoitaa sen. Palvelu skaalautuu tarpeen mukaan automaattisesti, joten käyttäjä voi keskittyä tekemään muita asioita.

AWS SFTP palvelu on helppo ottaa käyttöön. Tarvitaan S3 Bucket ja SFTP instanssin endpoint. Näiden luominen onnistuu kokemattomaltakin käyttäjältä minuuteissa kokeilua varten. Käyttäjähallinnan voidaan toteuttaa joko suoraan SFTP palvelussa ns. lokaaleilla käyttäjillä tai sitten luomalla Identity Providerin jolloin on mahdollista käyttää vaikka Active Directoryä Azuresta.

Lue lisää AWS Transfer for SFTP palvelusta täältä https://aws.amazon.com/sftp

Opas pilvipalvelun ostajalle

Viimeisen vuoden aikana ollessani Solitalla olen huomannut, kuinka eri tasoilla asiakkaiden ja jopa omien kollegoiden tiedot pilvestä ja pilvipalveluista ovat tällä hetkellä. Tästä oivalluksesta tuli idea kirjoittaa aiheesta opas, jonka avulla päästään helposti samalle ”sivulle”. Syntyi paketti, jossa kerrotaan kootusti faktaa, informaatiota ja asiantuntijoidemme mielipiteitä pilvipalveluista.

Pilvipalveluiden ostajan oppaan on tarkoitus johdattaa sinut hedelmällisempään ja helpompaan keskusteluyhteyteen pilvipaveluiden tarjoajien kanssa.

Oppaassa kerrotaan muun muassa konkreettisesti mikä pilvi on ja käydään läpi pilven erilaisia jalostusasteita ja hankintamallit (kuten Iaas, PaaS, SaaS).

Tavoitteena on tarjota selkeä ja konkreettinen käsityksen siitä, miksi ja miten pilveen kannattaa mennä ja mitkä ovat pilven liiketoiminnalliset hyödyt. 

Tavoitteena on tarjota selkeä ja konkreettinen käsityksen siitä, miksi ja miten pilveen kannattaa mennä ja mitkä ovat pilven liiketoiminnalliset hyödyt. 

Käymme myös lyhyesti läpi suosituimpien pilvipalveluiden AWS:n, Azure:n ja Googlen keskeiset palvelut sekä niiden erot ja hinnoittelumallit.

Tietoturvaa käsitellään myös omassa kappaleessaan. Selitämme oppaassa muun muassa sen, miksi tietoturva ei ole ongelma pilvipalveluissa. Eri osapuolien on vain ymmärrettävä omat vastuunsa ja se, mitä ollaan tekemässä.

Selitämme oppaassa muun muassa sen, miksi tietoturva ei ole ongelma pilvipalveluissa.

Pilvistrategialle tai hallintamallille ei ole varattu tällä kertaa omaa kappalettaan, mutta aiheeseen liittyviä mietteitä ja nostoja löytyy runsaasti. Mikäli startegiat tai hallintamallit ovat sinulle ja organisaatiollesi ajankohtaisia, jaamme tietoa ja keskustelemme niistä mielellämme.

Aivan lopussa annamme vielä myös lyhyen katsauksen palvelutoimittajien maailmaan, jotta voimme auttaa sinua ostotilanteessasi ymmärtämään kaikkien eri osapuolien näkökulmia paremmin.

Toivon, että saat oppaasta itsellesi jotain uutta tietoa ja pohdinnan aiheita. Se on kokoelma vuosien varrella kertynyttä tietoa, raakaa faktaa ja mielipiteitä…hyvin vähän fiktiota.

Jos koet, että jäät joiltain kaipaamiltasi osin vaille vastauksia, olet erimieltä tai haluat muuten jatkaa aiheesta keskustelua, niin otathan rohkeasti yhteyttä! 

LATAA OPAS

Moderni pilvioperointi: onnistu pilvitransformaatiossa, osa 2

Miten varmistutaan, että pilvitransformaatiossa onnistutaan parhaalla mahdollisella tavalla? Kerroin tämän kaksiosaisen blogisarjan edellisessä osassa miksi ja miten pilveen menossa usein epäonnistutaan, vaikka odotukset ovat usein suuria. Tässä toisessa osassa kerron, miten pilvitransformaatiossa onnistutaan, eli miten palveluita siirretään pilveen oikealla tavalla.

Alla kolme tärkeää neuvoa, joiden avulla pääset oikeanlaiseen lopputulokseen.

1. Luo pohja tekemiselle pilvistrategian ja pilven hallintamallin avulla

Keskustelemme paljon asiakkaidemme kanssa siitä, kuinka pilveä tulisi hallita, valvoa ja operoida ja millaisia asioita pitäisi ottaa huomioon silloin, kun käytetään kolmannen osapuolen kehittäjiä. Useita asiakkaita kiinnostaa myös se, millaisia suuntaviivoja ja toimintamalleja kannattaa määritellä, jotta asiat pysyvät hallinnassa.

Kun puhutaan pilvistrategian luomisesta ja hallintamallien uusimisesta, se ei tarkoita, että tarvittaisiin iso työryhmä pohtimaan asioita ja luomaan pino uusia prosesseja.

Pilvistrategian ja hallintamallin uusimisen onnistuminen on kiinni siitä, onko asioihin perehdytty kunnolla ja tiedostetaanko se, että olemme viemässä asioita uuteen ympäristöön, jossa toimiminen on erilaista kuin perinteisessä konesalissa.

On siis tärkeää tiedostaa, että pilvessä softaprojekteja voidaan viedä eteenpäin aivan uudella tavalla ja useiden toimittajien toimesta. On kuitenkin ymmärrettävä, että tällainen toiminta vaatii yhtenäisen mallin ja ohjeistuksen siitä, millaisia vähimmäisvaatimuksia yrityksen järjestelmiin liitettävillä uusilla palveluilla pitää olla ja millä tavalla niiden ylläpidosta ja jatkuvuudesta tulee huolehtia. On muun muassa ymmärrettävä miten pystyt varmistamaan, että pilvitileistä, tietoturvasta ja pääsynhallinnasta varmasti huolehditaan.

2. Vaadi modernia pilvioperointia – valitse oikeanlainen kumppani tai hanki itse osaaminen

Onnistunut pilveen siirtyminen vaatii oikeanlaista osaamista. Perinteisiltä käyttöpalveluntarjoajilta löytyy kuitenkin vain harvoin tällaista kyvykkyyttä. Tätä ongelmaa ratkaisemaan on syntynyt uudenlaisia pilvioperaattoreita, joiden missiona on auttaa asiakkaita pilvipalveluihin siirtymisessä ja niiden hallinnassa. Mistä tällaisen operaattorin tunnistaa ja mitä siltä tulee vaatia?

Tämä listaus on yhdistelmä Gartnerin, Forresterin ja AWS:n ajatuksia modernista operoijasta. Kun etsit kumppania…

  • vaadi vahvaa DevOps-kulttuuria – se luo pohjan palveluiden automaatiolle ja kehitykselle.
  • varmista pilvinatiivi osaaminen alustoista ja sovelluksista – luo varmuuden siitä, että työtä hoitaa asiantunteva taho, joka hallitsee kokonaisuuden ja ymmärtää sovellusten ja alustojen yhteentoimivuuden.
  • tarkista kumppanin ymmärrys useista alustoista – AWS, Azure ja Google ovat kaikki varteenotettavia vaihtoehtoja.
  • kysy osaako kumppanisi automaattista operointia ja ennakoivaa analytiikkaa – nämä kyvykkyydet alentavat muuttuvia kustannuksia ja auttavat toipumaan häiriötilanteista nopeasti.
  • vaadi ketteriä toimintatapoja ja läpinäkyvyyttä sekä palveluiden jatkuvaa kehitystä – luomalla selkeät ja tehokkaat palveluprosessit, kustannustenhallinta ja raportointi on helpompaa ja kehityksen hyödyt näkyvät asiakkaalle.

Solitan vastaus on ’moderni pilvioperointikumppani’ -malli, eli autamme sekä toimintamallien luonnissa että pilvistrategiassa. Moderni pilvioperaattori ymmärtää hallittavan kokonaisuuden ja auttaa rakentamaan oikeat toimintamallit ja suuntaviivat pilvikehittämistä varten. Tarkoitus ei ole rajoittaa kehittämisen nopeutta tai mahdollisuuksia, vaan huomioida asiat, joilla varmistetaan myös jatkuvuus ja ylläpidon helppous. Kehitysvaihe kun on kuitenkin vain murto-osa sovelluksen koko elinkaaresta.

Samalla kun kehittäjän tarpeet huomioidaan määritellään toimintamalleja mm. siihen, kuinka tilejä luodaan, kuka tilit luo, miten kustannuksia seurataan, millaisia käyttöoikeuksia annetaan ja kenelle, sekä millaisilla työkaluilla kehitetään – tai paremminkin – mihin työkaluilla pitää kyetä. Vastaamme siitä kuinka järjestelmiä valvotaan ja mitä ylipäätään valvotaan.

Oikeanlainen kumppani osaa lisäksi kertoa mitä pilveen ylipäätään kannattaa siirtää.

Siirto-sana on tosin tässä kohdassa hieman huono ilmaisu, koska sitä suositellaan hyvin harvoin millekään palvelulle. Onkin parempi puhua transformaatiosta, eli jonkin olemassa olevan muunnoksesta pilveen sopivaksi.

Pitäisin sovellusosaamista yhtenä keskeisenä ominaisuutena modernille pilvioperaattorille. Pilven voi nykypäivänä nähdä alustana, jolle koodataan erilaisia järjestelmiä ja sovelluksia. Tässä pelissä ei pelkällä palvelimenhallailu osaamisella pärjää. DevOps -kulttuuri on siksi keskeisessä roolissa siinä, miten sovelluskehitys ja operointi keskustelevat keskenään. On ymmärrettävä millä tavalla ympäristöjä automatisoidaan ja valvotaan.

Vahvan osaamisen ansiosta sovelluksesta pystytään valvomaan muutakin kuin pelkkää päälläoloa ja päästään kiinni siihen, miten se toimii ja toteuttaako se tehokkaasti tehtäväänsä. Kehittäjien ja operoijien vahva symbioosi auttaa kehittämään ja parantamaan jatkuvasti niitä kyvykkyyksiä, joilla tähdätään parempaan palvelun laatuun. Parhaimmillaan tällainen operaattori voi antaa asiakkaalleen saatavuuslupauksen siitä, että palvelut ovat jatkuvasti päällä ja toiminnassa ja mikäli ei ole, ne korjataan kiinteään kuukausihintaan. Mallissa pyritään minimoimaan manuaalinen operointi ja erikseen laskutettava tuntityö. Esimerkiksi meillä tämä on auttanut laskemaan asiakkaidemme laskutettavia tunteja jopa 75%

Kun tähän päälle lisätään vielä ymmärrys eri pilvipalveluiden hyödyistä ja parhaista ominaisuuksista sekä tiedot kapasiteetin käytöstä ja laskutuksesta saadaan kokonaisuus, joka palvelee asiakkaiden tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla.

3. Älä säästä migraatiossa! Luo vaiheistukset toteutusprojektille

 

 

 

 

 

 

Lift & shift -tyyliset siirrot, eli vanhojen ympäristöjen siirrot sellaisenaan eivät useinkaan tuo haluttuja säästöjä. En tosin väitä, etteikö näin voisi käydä, mutta parhaat hyödyt saavutetaan, kun tarkastellaan operointimalleja ja ympäristöä kokonaisuutena. Tämä vaatii perusteellisen selvityksen siitä, minkä pilvessä halutaan toimivan ja miten sovellus on integroitu muihin järjestelmiin.

Koko ympäristö ja sen riippuvuudet tulee analysoida ja jokainen palvelu tulee käydä kerrallaan läpi. Sen jälkeen vasta suunnitellaan haltuunotto ja mietitään mitä voidaan automatisoida. Tämä kaikki vaatii aikaa ja rahaa.

Tavoitteena kannattaa pitää sellaista migraatiota, jonka lopputuotos on mahdollisimman automatisoitu ympäristö. Sen tulee myös alentaa operoinnin jatkuvia kustannuksia ja parantaa palvelun toiminnan laatua.

Solitan tarjoaa kaikki palvelut pilveen menemisen tueksi. Jos aihe kiinnosta, lue lisää palveluistamme verkkosivuiltamme ja lataa itsellesi Pilvipalveluiden ostajan opas.

Moderni pilvioperointi: Onnistu pilvitransformaatiossa, osa 1

Monet pohtivat nykyään sitä, miten onnistua pilvitransformaation toteuttamisessa. Tämän kaksiosaisen blogisarjan ensimmäisessä osassa kerron, miksi ja miten pilveen menossa usein epäonnistutaan, vaikka odotukset ovat suuria. Toisessa osassa tulen kertomaan, miten pilveen siirrytään ja miten sinne siirretään palveluita oikein.

Pidin Solita HUB:ssä esityksen modernista pilvioperoinnista, ja siitä kuinka onnistut pilvitransformaation toteuttamisesassa. Lähtökohta esitykselleni oli asiakkailta kuulemamme kokemukset.

Pilveen on menty usein isoin odotuksin, mutta ne eivät ole aivan toteutuneet. Tai sitten on päädytty tilanteeseen, jossa kenelläkään ei ole kunnollista kuvaa siitä, mitä pilveen on viety tai mitä sinne on rakennettu. On myös niitä asiakkaita, jotka edelleen pohtivat sitä oikeaa tapaa edetä.

Pilveen on menty usein isoin odotuksin, mutta ne eivät ole aivan toteutuneet.

Viime vuosina on puhuttu paljon pilvestä ja siitä, miten sinne tulisi siirtyä: viedäänkö järjestelmiä sinne siirtämällä olemassa olevat resurssit sellaisenaan vai rakennetaanko sovellukset ja järjestelmät uudestaan pilvi-natiiveiksi? Vai pitäisikö tehdä näitä molempia?

Tähän työhön on lähdetty joko itse oman IT-osaston vetämänä, olemassa olevan käyttöpalvelutarjoajan tai – kuin vähän varkain – softakehityskumppanin kanssa. Oli tapa sitten mikä tahansa, tuntuu siltä, että jotenkin on lähdetty ehkä hakemaan pikavoittoja eikä kokonaisuutta ole mietitty kunnolla loppuun asti.

Pilvi ei ole konesali

Aika usein kuulen lausahduksen “pilvi on vaan jonkun toisen konesali”. Sitähän se todellakin on, jos sitä ei osaa oikein käyttää. Kun mietimme, mihin perinteisen käyttöpalvelutarjoajan tai oman IT-osaston koneisto on rakennettu, niin ei ole ihme, että tällaisia mielipiteitä kuulee.

Tarkoitushan on ollut tarjota palvelimia konesalista ja niille ylläpitoa ja käyttöjärjestelmän valvontaa. Tämä on toiminut niin, että on speksattu millaista kapasiteettia halutaan ja miten ympäristöjä valvotaan. Lisäksi on sovittu millä tavalla reagoidaan, jos jonkinlainen hälytys laukeaa.

Arkkitehtuuri on suunniteltu mahdollisimman kustannustehokkaaksi, ja tässä mallissa tehokkuus on viime vuosina tullut virtualisoinnista ja muun muassa siitä, että on mietitty tarkkaan kahdennetaanko järjestelmiä vai ei. Varsinkin kahden konesalin ratkaisut ovat perinteisesti olleet kalliita toteuttaa. Kun tätä vanhaa toimintamallia on lähdetty siirtämään pilveen, niin se ei ole toiminut kuten oltiin ajateltu ja toivottu. Tästä voidaan siis päätellä, että pilven todelliset hyödyt eivät konkretisoidu vanhalla tavalla toimien.

Pilvitransformaatiossa ei ole kysymys vain siirtymisestä pois omista tai vuokratuista konesaleista. Kysymys on kokonaisvaltaisesta muutoksesta kohti uusia toimintatapoja.

Yllä mainitsemani kahdennukset ovat erittäin järkeviä toteuttaa pilviympäristössä, koska ne eivät välttämättä tuota juurikaan kustannuksia. Pilvi ei ole konesali, eikä siihen tule sellaisena suhtautua.

On toki mahdollista, että perinteisilläkin hyötykuormilla voidaan saavuttaa säästöjä, mutta silti tärkeämpää on ymmärtää, että toimintatapojen on muututtava. Vanhat tavat eivät riitä, eikä uskollisella käyttöpalvelukumppanilla ole usein riittävää osaamista ympäristön toteutukseen modernein keinoin.

Hallinnan puute aiheuttaa pilvipalveluhässäkkää

Toisessa vaihtoehdossa pilviympäristöön on rakennettu palveluita yhdessä sovelluskehittäjäkumppanin kanssa. Lupaus on ollut, että saadaan nopeasti aikaiseksi toimiva systeemi. Niinhän se parhaimmillaan pilviympäristössä onkin. Kuitenkin ilman hallintaa tai toimintamallia törmätään usein ongelmiin. Erilaisten pilvipalvelutilien määrä saattaa kasvaa, eikä kenelläkään ole organisaatiossa välttämättä selvyyttä siitä, miten tilejä hallitaan ja kuinka kustannuksia syntyy.

Lisäksi, yllättävän usein uskotaan ääripään utopiaan sekä siihen, että pilvipalvelut eivät vaadi ylläpitoa ja että kuka tahansa kehittäjä pystyy rakentamaan kestävän, tietoturvallisen ja kustannustehokkaan ympäristön.

Usein on tullut yllätyksenä, ettei asia olekaan ihan näin suoraviivaista.

No-Ops, ehkä tähän samaan kategoriaan uppoava serverless, ovat termejä, jotka ovat valitettavasti ymmärretty hiukan väärin ja harva sovelluskumppani on lähtenyt korjaamaan tätä väärinymmärrystä tai itsekään tajunnut, ettei “ylläpidottomuus” ole oikeasti todellisuutta.

On totta, että pilveen voi rakentaa palveluita, jotka toimivat suhteellisen hyvin ilman erityistä ylläpitoa, mutta todellisuudessa No-Opsia ei ole olemassa ilman kehittäjien ja infraosaajien saumatonta yhteistyötä, eli DevOps-kulttuuria. Tarkoittaahan No-Ops äärimmilleen vietyä automaatiota, joka ei synny itsestään. Se ei todellakaan ole aina mahdollista, eikä edes tavoittelemisen arvoista.

Meillä operointi on viety aivan uudelle tasolle. Tavoitteena on tehdä itsestämme “tarpeettomia” päivittäisten rutiinitoimenpiteiden osalta. Kutsumme tätä moderniksi pilvioperoinniksi. Tämän avulla olemme muun muassa onnistuneen alentamaan asiakkaidemme kuukausittaista tuntilaskutusta merkittävästi. Olemme myös onnistuneet levittämään toimintatapamme asiakkaan konesalista pilveen asti. Seuraavassa kirjoituksessani kerron, mitä pilvitransformaatiossa tulee mielestämme ottaa huomioon ja mitä moderni pilvioperointi käytännössä tarkoittaa. Mikäli kiinnostuit aiheesta, lue lisää kirjoittamastani Pilvipalveluiden ostajan oppaasta.

IT-palveluiden tulevaisuus ei ole hybridi-pilvessä

On ennustettu, että hybridi-pilvi kuolee ennen vuotta 2020 ja kehitys suuntaa suoraan julkiseen pilveen kulkematta hybridi-ratkaisun kautta. Tämä olisi kustannustehokkain ja nopein ratkaisu liiketoiminnan moderniin kehittämiseen. Tässä blogikirjoituksessa kerron miksi.

Liiketoiminnan tehokkuuden ja kustannusten takia pilvipalveluympäristöt eivät tule hajaantumaan kahteen erilliseen saarekkeeseen (on-premises ja julkinen pilvi) vaan pilvitransformaatio tulee tapahtumaan ilman siirtymävaihetta täydellisesti kohti julkista pilveä. Siirtymävaiheen aikana palveluita tullaan tarjoamaan näistä kahdesta erillisestä saarekkeesta, mutta näiden kahden yhdistelmä ei ole liiketaloudellisesti kestävä.

Suurien IT-toimittajien Hybrid-ratkaisut eivät ole tie onneen

Kaikki suuret IT-toimittajat (mm. VMware, Cisco, HP, IBM, Oracle) ovat toteuttaneet omat ratkaisunsa Hybridi-pilveen. Investoinnit omiin ratkaisuihin ovat olleet suuria ja toimittajat ovat sitoutuneet edistämään oman ratkaisunsa edistämistä. Harmillisesti ne eivät ole kuitenkaan yhteensopivia, koska kansainvälisiä standardeja ratkaisuihin ei ole.

Kun käyttöön valitaan yhden toimittajan Hybrid-ratkaisu, muodostuu asiakkaalle tällöin todella vahva toimittajasidos, mikä voi olla hyvin riskillinenkin sijoitus.

Markkinoilla on nimittäin jo selkeitä merkkejä muutoksesta, joissa hybrid-ratkaisuja lopetetaan tai niiden kehittämiseen ei enää investoida. Ratkaisut jäävät teknisesti jälkeen julkisen pilven (AWS, Azure, GCP) ratkaisuista.

Private-cloud ratkaisut ovat myös vain tekohengitystä

Paikalliset toimijat ovat rakentaneet omia datakeskuksia, joista he tarjoavat kapasiteettia asiakasorganisaatioiden käyttöön markkinoimalla tätä pilvi- tai private cloud -ratkaisuna. Usein toimintamallit ratkaisuissa on kopioitu ajalta, jolloin organisaatioilla oli omat konesalit.

Yleensä tarjolla on vain infrastruktuuri tason (IaaS) -palveluita sekä palveluiden skaalautuvuudessa on suuria haasteita. Julkisen pilven suurimmat hyödyt saavutetaan elastisuudella ja erilaisia komponentteja hyödyntämällä (PaaS, SaaS).

Hybridi-pilven top 4 suurimmat operatiiviset haasteet 

Hybridi-pilven neljä suurinta operatiivista haastetta ovat:

  1. Skaalautuvuus
  2. Kustannukset
  3. Työkalut
  4. Tietoturva

Hybridi-pilven skaalautuvuus on selkeästi heikompaa kuin julkisen pilven ratkaisuissa. Toimittajilla on yleensä rajallinen määrä kapasiteettia, joista joudutaan mahdollisesti tekemään sitovia sopimuksia pidemmäksi ajaksi, jopa vuosia eteenpäin. Tämä ei mahdollista oikeaa skaalautuvuutta, jossa palveluiden kapasiteettia voidaan elastisesti säätää per palvelu innovaation ja kokeilujen mahdollistamiseksi.

Kustannuksia laskettaessa (Total cost of ownership, TCO) on tärkeää huomioida, että näennäisesti halvan yksikköhinnan (vCPU – virtual central processing unit, muisti, levypinta) on huomioitava kustannukset, jotka syntyvät ympäristön hallinnasta (työ, lisenssit). Lisäksi hybridi ratkaisun kustannuksia nostavat osaaminen ja työkalut, joita tarvitaan useampaan ympäristöön.

Tietoturvan kannalta tilanne, joissa sovelluksia/ratkaisuja ajetaan hybridi-ratkaisuna julkisen pilven lisäksi private/hybrid -cloud-alustoilla aiheuttaa tilanteen, joissa sovelluksen eri osat sijaitsevat organisaation palomuurin eri puolilla.

Tämä aiheuttaa suuria haasteita tietoturvallisuuden ja arkkitehtuurin suunnitteluun. Oman kokemukseni perusteella ratkaisujen tietoturva ja toteutus ovat siksi usein riski organisaatiolle.

Hybridi-pilven valvonta ja tehokas hyödyntäminen aiheuttavat haasteita myös työkalujen (tooling) valintaan. Hybridi-ratkaisuihin soveltuvien työkalujen saatavuus ja hinta ovat huomattavasti kalliimpia kuin julkiseen pilveen rakennettujen työkalujen. Parhaassa tapauksessa julkisen pilven toimittajat ovat rakentaneet vastaavat työkalut suoraan käytettäväksi ilmaiseksi.

Näkemys tulevaisuudesta

Hybridi-ratkaisut ovat kustannustehottomia ja hidastavat julkiseen pilveen siirtymistä, joten niiden laajamittainen käyttö ei ole yrityksen etujen mukaista.

Voimme auttaa organisaatioita miettimään matkaa kohti julkista pilveä, sillä toimimme kolmen suurimman julkisen pilven kanssa (AWS, Azure, GCP) ja pystymme hyödyntämään heidän migraatio-ohjelmiaan (toimintamallit, rahoitus) siirtäessämme organisaatiota julkiseen pilveen. Pystymme tarjoamaan asiakkaillemme myös parhaan ratkaisun miettimättä omien investointien tai vanhojen toimintamallien mukaisien toimintamallien suojaamista.