Solita Cloud Manifesto – Me kaikki tykkäämme tunkkaamisesta

Tunkkaus on termi, jonka internetin urbaani sanakirja määrittelee tietynlaiseksi säätötoiminnaksi. Tarkemmin: “ATK-Ihmisten slangisana ohjelmoinnille / vastaavalle säädölle”. Tunkkaus ja säätö ovat termejä, joita automaattisen tietojenkäsittelyn ja erityisesti infrastruktuurin ja käyttöjärjestelmien kanssa kanssa toimivat osaajat käyttävät paljon. Jopa useita kertoja päivässä. Monen sanoituksessa tunkkaaminen on yleisesti sitä toimintaa, jota infra-asiantuntija tekee työkseen. Toiset ajavat autoja, toiset pesevät autoja, toiset säätävät ja tunkkaavat infraa.

Löytääkseni uusia teitä kohti tunkkaamisen selkeää ydintä keskustelin tunkkaamisesta yhdessä kahden tuoreemman Solita Cloudin jäsenen, Tommi Ritvasen ja Lauri Moilasen kanssa. Ydinkysymyksenä keskustelussamme oli se, minkälaista tekemistä tunkkaaminen varsinaisesti on? Ja myös syvemmälle päädyttiin. Mitä tekemistä lasketaan tunkkaamiseksi? Ja tietysti miten vasta hetki sitten lanseeraamamme Solita Cloud Manifesto on alkanut näkyä ammattilaistemme arjessa.

Pohdimme keskustelun aikana paljon sitä onko tunkkaaminen ammattitaitoista tekemistä. Vai onko sananparrella hieman kotikutoinen kaiku, jotain joka viittaisi enemmän artesaanihenkisiin ”purkka&liima-kötöstyksiin” kuin ammattitaitoisiin ja loppuun asti automatisoituihin ja helposti toistettaviin ratkaisuihin. Lauri Moilanen kertoo tekevänsä töitä mahdollisimman paljon sen eteen, että joutuisi tunkkaamaan mahdollisimman vähän. Asialla on myös toinen puoli, sillä Lauri jatkaa tunkkaamisen olevan se kaikkein kiinnostavin, mutta vasta ensimmäinen vaihe. Vieläkin kiinnostavampaa on lopulta se, miten valitusta “initial setupista” saadaan tuotettua ammattimainen lopputulos. Tommi Ritvasen näkökulma on hieman erilainen. Jos tuotettavaan asiaan ei ole valmista ratkaisua, niin hän kokee tunkkaamiseksi automatisoidun lopputuloksen synnyttämisen.

Solita Cloud Manifestossa olemme sitä mieltä, että ”tunkkaaminen on yhdistelmä kiinnostusta ja oppimiskokemuksia”.

Tommin mukaan tunkkaaminen ei ole pelkkää smooth sailingia. Lopputulosta joutuu – tai pääsee – työstämään, hinkkaamaan, iteroimaan, kääntämään ja vääntämään. Yksi oppimisen kulmakivistä Solitalla on tekemällä oppiminen ja uskomme siihen, että luovassa asiantuntijatyössä 70% oppimisesta tapahtuu arjessa tekemällä ja kokemalla. Akateemisesti orientoituneesta ajattelusta on paljon hyötyä, kun opiskellaan kirjatietoa tai dokumentaatiota ja sen pohjalta mietitään hypoteettisia ratkaisuja esitettyyn ongelmaan. Tai mietitään itse ongelmaa.

Varsinainen yksilön oppimistapahtuma liittyy oppimiseen tekemällä ja erityisesti tekemällä jotakin mukavuusalueen ulkopuolelta. Solitan projekteissa tekeminen on hyvin harvoin pelkkää teknistä puurtamista. Kun liiketoiminnassa on lopulta kyse siitä, että ihmiset luovat ratkaisuja ihmisille, jotka käyttävät niitä, niin tunkkauksen objektiksi päätyvät usein myös niin asiakkaidemme kuin Solitan prosessit ja toimintatavat.

Tommi ja Lauri työskentelevät Solita Cloudissa erilaisilla profiileilla. Heidän urapolkunsa poikkeavat toisistaan, mutta molemmat kokevat olevansa urapolkunsa tässä vaiheessa paikassa, johon he ovat itse tahtoneet päästä. Solitalla työskentely on siis ollut omien valintojen summa. Nyt Tommi on Cloudin ylläpitotiimin jäsen ja Lauri toimii infra-asiantuntijana kahdessa projektissa.

Saako Solitalla sanoa ei ja toisaalta onko mahdollista tehdä sellaisia asioita, joista on kiinnostunut?

Tommi kertoo, että ylläpitoporukassa on ihmisiä erilaisilla taustoilla. Tiimissä on mahdollisuudet viedä tekemistä siihen suuntaan mitä haluaa, toisaalta ylläpidon reaktiivinen puoli osaltaan ohjaa tekemistä. ”Ylläpidossa pitänee asiaa aina hoitaa, vaikka ei haluaisikaan”, jatkaa Lauri, jolla on kokemusta ylläpidollisesta tekemisestä ennen Solitaa. Olennaisia ominaisuuksia ylläpitotiimin jäsenelle ovat joustavuus ja halu oppia ja tehdä, omaan siiloon ei ole syytä hautautua liiaksi. ”Ylläpidossa tulee paljon uusia asioita, niin niitä ottaa mielellään myös vastaan ja haluaa kokeilla kaikkea”, kiteyttää Tommi.

Projekteissa työskentelyssä resursointivaihe ohjaa paljon sitä, minkä parissa asiantuntija seuraavat ajanhetkensä viettää. Vaikka kyseessä on turhankin monimutkainen palapeli, jossa liikkeellä on aina välillisiä vaikutuksia, niin resursointivaihe on parhaimmillaan vuoropuhelua asiantuntijan, asiakkuuden ja Cloudin resursoinnista vastaavan Jukka Kantolan välillä. Kommunikaation merkitys korostuu jo ennen varsinaisen työn aloittamista.

Lauri kertoo psykologisen turvallisuuden kokemuksesta Solita Cloudissa. Hänen mukaansa resursointimielessä on saanut sanoa ei, ja ympäristö on sellainen, että ei ole hiljaista painetta tehdä asioita mitä ei halua tehdä. Tärkeänä huomiona hän nostaa sen, että ympäristössä ei pelota sanoa ei.

Resursointivaiheessa lopullinen asiakkaan tahtotila ei ole aina selvillä, vaan asiantuntijatiimiltä odotetaan sen jatkuvaa selvittämistä ja tilannetietoutta – ja tilannetajua. Toisin sanoen odotukset tekemiselle eivät aina ole erityisen tarkkaan sanoitettuja tai näkemys oikeasta lopputuloksesta voi muuttua jo projektin alkuvaiheessa. Muutos on todennäköistä projektin edetessä, oli projektimalli sitten vesiputousmaiseksi tai ketteräksi todettu.

Solitan projekteissa työskentelevillä on lupa ja velvollisuus selvittää ja muodostaa mahdollisimman kirkas näkemys siitä, mitä pitää tehdä ja miksi, eli mitä lopputuloksella halutaan saavuttaa. Tahto ymmärtää kokonaisuutta on solitalaisia yhdistävä tekijä ja Solitan projektipäälliköt ovat erityisen taitavia pitämään nämä nuorat hallinnassaan ja johtamaan kommunikaatiota.

Asiantuntijoilla on yksilöllisiä motivaattoreita, joita olemme säännöllisen epäsäännöllisesti kartoittaneet esimerkiksi Moving Motivators-harjoitusten kautta. Lauri miettii, että miten voisi ilmaista “tee työtä jolla on tarkoitus”-tunteen. ”Kun laittaa koneen kiinni, niin on fiilis siitä, että on tehnyt jotain järkevää ja saanut aikaiseksi”, toteaa Lauri omista motivaattoreistaan. Motivoitunut ihminen tuottaa laadukasta lopputulosta ja siitä hyötyvät tasapuolisesti sekä Solita, Solitan asiakas että Solitan työntekijä. Motivaatio tai toisaalta hämmennys ilmenee usein niin, että ihminen pyrkii haastamaan ulkopuolelta annettuja vaatimuksia ja laittamaan kroppansa likoon laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi. “Teette nyt vaan jotain-asenne tappaa motivaation ja tulee yleensä esiin kiiretilanteessa”, toteaa Lauri.

Liikkuvien maalien ja sumuisten tavoitteiden ristitulessa meille Solitalla olennaista on myös se, että ymmärrämme henkilökohtaisten kykyjemme rajat ja pystymme vastaamaan teknisesti haastaviin projektitilanteisiin yhteisönä. Me Solita Cloudissa olemme joukko ihmisiä, joilla on erilaiset taustat, erilaisia motivaatiotekijöitä, eikä meillä välttämättä ole yhtä kirkasta tavoitetta arjessamme. Mutta me kaikki tykkäämme tunkkaamisesta.