Johtaja, pilvi muuttaa koko yrityksen toimintakulttuuria ja se pitää huomioida!
Kirjoittaja:
Pilvipalveluiden hyödyistä on varmaan turha lähteä tekemään enää listauksia. Niitä on viimeisten 5 vuoden aikana varmasti tehty tarpeeksi. Suomessa pilveä on hyödynnetty jo pitkään ja mm. Ruotsiin verrattuna meillä on rohkeasti menty eteenpäin.
Digipöhinä on kantautunut jokaisen strategiajohtajan ja CDO:n yms. pöydälle ja nyökytellään yhdessä, että nyt pitää tehdä mobiileja ratkaisuja, olla ketterä, luoda uusia digitaalisia palveluita ja hyödyntää tekoälyä. Pilvi, näiden palveluiden alustana pitäisi olla itsestäänselvyys. Olen kuitenkin huomannut, että yrityksissä ja organisaatioissa ei välttämättä ymmärretä mitä pilvipalveluiden hyödyntäminen oikeasti tarkoittaa ja vaatii.
Yleensähän tekniikka on tekniikkaa, eikä sitä pitäisi sotkea strategiakeskusteluihin, mutta tässä pilvipalvelut tekevät mielestäni poikkeuksen, ainakin vielä seuraavat x vuotta (en lähde ennustamaan). Kun digihuumassa yrityksille kerrotaan datan hyödynnettävyydestä ja muista uusista liiketoiminta mahdollisuuksista, niin tuntuu, että sieltä unohtuu mainita se alusta, mikä kaiken tuon mahdollistaa. Ilman pilvipalveluita joustavat ja skaalautuvat modernit data-alustat ja AI yms. hommat jäävät torsoiksi. Konesaliin tai yksityiseen ”pilveen” ei sellaisia pysty järkevästi rakentamaan.
Ylimmältä johdolta saattaa puuttua ymmärrys siitä, kuinka iso muutos pilvi on omalle organisaatiolle ja millaista vastustusta se voi aiheuttaa. Vielä 2019 löytyy iso määrä isoja yrityksiä, joissa oma IT osasto ei tiedä kuinka pilveä pitäisi oikealla tavalla hyödyntää ja pahimmassa tapauksessa jarruttaa tahallaan pilveen liittyviä hankkeita. Tästä syytä asiat eivät etene liiketoiminnan haluamalla nopeudella.
Tämä johtaa siihen, että liiketominnot alkavat itse rakentamaan esim. data kyvykkyyksiä pilveen, jotteivät joutuisi taistelemaan tarpeettoman paljon oman IT:n kanssa toteutustavoista.
Keskeisenä haasteena tässä näen sen, että palveluita lähdetään kehittämään ympäristöön, jossa ei ole kunnolla mietitty rakennettujen palveluiden jatkuvuutta ja hallittavuutta. Keskitetyn hallinnan puutte aiheuttaa tarpeettomia riskejä mm. pääsynhallinnan vaikeutuessa.
Näin pilveen syntyy eri liiketoimintojen eri kumppanien kanssa toteuttamia ympäristöjä, joissa kukaan ei mieti kokonaisuutta.
IT on perinteisesti ajatellut näitä asioita, mutta nyt se on ohitettu. IT:n huoli näissä projekteissa on ihan aito ja validi. Jos heillä ei ole osaamista rakentaa pilveen palveluita, niin miten liiketoiminnoilla sitä olisi? Voin sanoa, että ei ole osaamista sielläkään, riskienottokykyä ja intoa kylläkin löytyy.
Tämä johtaa, jo aiemmissa kirjoituksissani esiin nostamaan, pilvipalveluhässäkkään ja hallitsemattomaan pilveen.
Pilveen meno on iso muutos, joka pitää huomioida paremmin ja johtaa kunnolla.
Millä tavoilla tätä voisi sitten huomioida?
Viestintä
Tarvitaan tehokasta sisäistä viestintää. Kun strategiassa on linjattu, että kehitämme uusia digitaalisia palveluita ja ekosysteemejä, on tuotava selkeästi esille, että tämä tarkoittaa uusien pilvipalveluiden hyödyntämistä. Tätä pitää toistaa! Johdon kuukausikirjeessä mainittu asia hukkuu kohinaa. Olen usein ollut tilanteessa, jossa asiakkaan henkilöstölle on joskus kerrottu, että me tulemme viemään ympäristömme pilveen, mutta kukaan ei oikein ole tiennyt mitä se oikeasti tarkoittaa.
Johtaminen
Kun viestintä on kunnossa, tarvitaan pilvelle johtajuutta ja ymmärrystä aiheesta riittävillä natsoilla varustettuna. Jos pilveen menemistä ei johdeta kunnolla ja riittävällä mandaatilla, on asioiden eteenpäin vieminen hankalaa. Täytyy pitää huoli, että konesali prosessit ja arkkitehtuurit eivät valu pilveen. Pilvessä tarvitaan uudenlaisia tapoja toimia ja tämän ymmärryttäminen saattaa joskus vaatia vallankäyttöä.
Osallistaminen ja osaamisenkehittäminen
Hyvä johtaja ymmärtää, että osaamista ei synny tyhjästä ja kaikkea ei voi hankkia ulkoa. On tärkeää käyttää projekteissa osaavia kumppaneita, mutta ottaa myös oma IT mukaan alusta asti. Olemassa oleva osaaminen tulisi myös kartoittaa ja tehdä tämän perusteella oppimispolkuja pilvimaailmaan. Oikealla tavalla motivoitu vanha konesalikeijo voi olla erittäin innokas päivittämään osaamistaan. Vanhat tiedot ja taidot eivät muutu turhaksi yhdessä yössä, niitä vain hyödynnetään eri tavalla.
Motivointi
Pilveen meno on iso muutos henkilöstölle, ei pelkästään IT:lle. Myös ostaminen ja palveluiden tilaaminen muuttuu, sopimukset ovat erilaisia jne. Tämä voi herättää pahojakin pelkoja siitä, että oma työpaikka on vaarassa, eikä omat taidot riitä. Kannustamalla osaamisenkehittämiseen ja palkitsemalla tavoitteiden saavuttamisesta luodaan positiivinen ilmapiiri, jossa kaikilla on sama päämäärä. Tämä ei ole rakettitiedettä.
Kun nämä asiat on otettu huomioon riittävän ajoissa, voidaan lähteä rakentamaan modernia digitaalisten palveluiden alustaa, joka tukee liiketoimintaa ja ketterää kehitystä.
