Ei pilvilinnoja

Vuoden 1983 Commodore VIC 20 mainoksessa sanottiin "Voit rakentaa vaikka Rooman, päivässä tai nopeammin" Mainoksessa oli hiukan liioittelun makua mutta jonkin suuren äärellä tuolloin oltiin.

 

Samassa tilanteessa ollaan nyt, jonkin suuren äärellä. Nykyaikaiset kehitystyökalut ja pilvi-infra mahdollistavat oikeasti globaalin näkyvyyden todella pienellä määrällä tekijöitä ja rahallinen investointi voidaan pitää alussa todella pienenä. Käyttäjämäärien kasvaessa ympäristö skaalautuu liki rajattomasti, jolloin tietenkin kustannuksetkin alkavat nousta. Tässä vaiheessa jonkinlainen ansaintamalli olisi hyvä olla valmiina tai rahoitus kunnossa.

Myös vaatimukset siitä, millaisia työntekijöitä tarvitaan tälläisen järjestelmän rakentamiseen ja kehittämiseen, ovat muuttuneet. Koodaajilla pitää olla enemmän tietoa infrasta ja infran pystyttäjillä pitää olla uudenlaista osaamista ja tietoa pilvestä ja itse koodaamisestakin.

Muutos toimintamalleissa ja tekniikassa on ollut nähtävissä jo pitkään ja on saavuttanut lähes jokaisen kolkan suomessa. Nopeimmat tekijät ovat jo vuosia sitten muuttaneet metodinsa ja pivotoineet sen jo muutamaan kertaan. Viimeisimmätkin yhtiöt ovat jo tekemässä muutoksia perinteisiin malleihinsa.

Itselleni tämä muutos on ollut hyvinkin kouriintuntuva. Mielessä ovat vielä ne pitkät illat kun “tunkattiin” servereitä manuaalisesti. Sama oli edessä aina kun piti pystyttää uusi ympäristö. Automatisoinnilla sama voidaan tehdä nopeammin ja toisintaa helposti valmiilla sapluunoilla. Myös tieto siitä miten ympäristö tulee rakentaa on helposti kaikkien saatavilla kun versionhallinnasta löytyy ajantasaiset tiedot skriptien muodossa.

Mihin tämä johtaa?

Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Mutta jos pitäisi pohtia mihin kehitys johtaa on melko helppo haistella trendejä ja nähdä miten rajat hämärtyvät entisestään. Infrastructure as a code tulee yleistymään merkittävästi entisestään ja konttiteknologiat jyräävät. Ihan kaikkialle julkipilvi ei voi levittäytyä, kireiden tietoturvavaatimusten ympäristöt ja toimijat joutuvat tekemään kompromissejä miten operoida.

Vieläkään ei siis Roomaa saa rakennettua päivässä eikä varmaan kahdessa, mutta jos esityöt on tehty huolellisesti ja provisiointi skriptipohjat on valmiina ei kauhean kaukana olla.

VENI VIDI VIC!

IT-palveluiden tulevaisuus ei ole hybridi-pilvessä

On ennustettu, että hybridi-pilvi kuolee ennen vuotta 2020 ja kehitys suuntaa suoraan julkiseen pilveen kulkematta hybridi-ratkaisun kautta. Tämä olisi kustannustehokkain ja nopein ratkaisu liiketoiminnan moderniin kehittämiseen. Tässä blogikirjoituksessa kerron miksi.

Liiketoiminnan tehokkuuden ja kustannusten takia pilvipalveluympäristöt eivät tule hajaantumaan kahteen erilliseen saarekkeeseen (on-premises ja julkinen pilvi) vaan pilvitransformaatio tulee tapahtumaan ilman siirtymävaihetta täydellisesti kohti julkista pilveä. Siirtymävaiheen aikana palveluita tullaan tarjoamaan näistä kahdesta erillisestä saarekkeesta, mutta näiden kahden yhdistelmä ei ole liiketaloudellisesti kestävä.

Suurien IT-toimittajien Hybrid-ratkaisut eivät ole tie onneen

Kaikki suuret IT-toimittajat (mm. VMware, Cisco, HP, IBM, Oracle) ovat toteuttaneet omat ratkaisunsa Hybridi-pilveen. Investoinnit omiin ratkaisuihin ovat olleet suuria ja toimittajat ovat sitoutuneet edistämään oman ratkaisunsa edistämistä. Harmillisesti ne eivät ole kuitenkaan yhteensopivia, koska kansainvälisiä standardeja ratkaisuihin ei ole.

Kun käyttöön valitaan yhden toimittajan Hybrid-ratkaisu, muodostuu asiakkaalle tällöin todella vahva toimittajasidos, mikä voi olla hyvin riskillinenkin sijoitus.

Markkinoilla on nimittäin jo selkeitä merkkejä muutoksesta, joissa hybrid-ratkaisuja lopetetaan tai niiden kehittämiseen ei enää investoida. Ratkaisut jäävät teknisesti jälkeen julkisen pilven (AWS, Azure, GCP) ratkaisuista.

Private-cloud ratkaisut ovat myös vain tekohengitystä

Paikalliset toimijat ovat rakentaneet omia datakeskuksia, joista he tarjoavat kapasiteettia asiakasorganisaatioiden käyttöön markkinoimalla tätä pilvi- tai private cloud -ratkaisuna. Usein toimintamallit ratkaisuissa on kopioitu ajalta, jolloin organisaatioilla oli omat konesalit.

Yleensä tarjolla on vain infrastruktuuri tason (IaaS) -palveluita sekä palveluiden skaalautuvuudessa on suuria haasteita. Julkisen pilven suurimmat hyödyt saavutetaan elastisuudella ja erilaisia komponentteja hyödyntämällä (PaaS, SaaS).

Hybridi-pilven top 4 suurimmat operatiiviset haasteet 

Hybridi-pilven neljä suurinta operatiivista haastetta ovat:

  1. Skaalautuvuus
  2. Kustannukset
  3. Työkalut
  4. Tietoturva

Hybridi-pilven skaalautuvuus on selkeästi heikompaa kuin julkisen pilven ratkaisuissa. Toimittajilla on yleensä rajallinen määrä kapasiteettia, joista joudutaan mahdollisesti tekemään sitovia sopimuksia pidemmäksi ajaksi, jopa vuosia eteenpäin. Tämä ei mahdollista oikeaa skaalautuvuutta, jossa palveluiden kapasiteettia voidaan elastisesti säätää per palvelu innovaation ja kokeilujen mahdollistamiseksi.

Kustannuksia laskettaessa (Total cost of ownership, TCO) on tärkeää huomioida, että näennäisesti halvan yksikköhinnan (vCPU – virtual central processing unit, muisti, levypinta) on huomioitava kustannukset, jotka syntyvät ympäristön hallinnasta (työ, lisenssit). Lisäksi hybridi ratkaisun kustannuksia nostavat osaaminen ja työkalut, joita tarvitaan useampaan ympäristöön.

Tietoturvan kannalta tilanne, joissa sovelluksia/ratkaisuja ajetaan hybridi-ratkaisuna julkisen pilven lisäksi private/hybrid -cloud-alustoilla aiheuttaa tilanteen, joissa sovelluksen eri osat sijaitsevat organisaation palomuurin eri puolilla.

Tämä aiheuttaa suuria haasteita tietoturvallisuuden ja arkkitehtuurin suunnitteluun. Oman kokemukseni perusteella ratkaisujen tietoturva ja toteutus ovat siksi usein riski organisaatiolle.

Hybridi-pilven valvonta ja tehokas hyödyntäminen aiheuttavat haasteita myös työkalujen (tooling) valintaan. Hybridi-ratkaisuihin soveltuvien työkalujen saatavuus ja hinta ovat huomattavasti kalliimpia kuin julkiseen pilveen rakennettujen työkalujen. Parhaassa tapauksessa julkisen pilven toimittajat ovat rakentaneet vastaavat työkalut suoraan käytettäväksi ilmaiseksi.

Näkemys tulevaisuudesta

Hybridi-ratkaisut ovat kustannustehottomia ja hidastavat julkiseen pilveen siirtymistä, joten niiden laajamittainen käyttö ei ole yrityksen etujen mukaista.

Voimme auttaa organisaatioita miettimään matkaa kohti julkista pilveä, sillä toimimme kolmen suurimman julkisen pilven kanssa (AWS, Azure, GCP) ja pystymme hyödyntämään heidän migraatio-ohjelmiaan (toimintamallit, rahoitus) siirtäessämme organisaatiota julkiseen pilveen. Pystymme tarjoamaan asiakkaillemme myös parhaan ratkaisun miettimättä omien investointien tai vanhojen toimintamallien mukaisien toimintamallien suojaamista.